Sinne meni - kesä, ja olihan se loppujen lopuksi lämmin ja ihana. Juhannukselta sain nauttia muutaman viikon pienen poikasen hoitamisesta päivisin vanhempiensa ollessa töissä. Viikon päästä juhlitaankin sitten yksivuotissynttäreitä Savon suunnalla.
Heinäkuun loppupuolella mieheni sai houkuteltua minut Lappiin. Tähän asti olen ollut vastarannankiiski, enkä ole käynyt Rovaniemeä pohjoisempana. Noloa. Maisemat olivat upeita, ja varmasti voisin lähteä uudelleenkin tuolle melkein kolmentuhannen kilometrin matkalle (käsivarren kautta Altaan ja Teno-jokea pitkin alas).
Käsityönä ovat valmistuneet parit sukat mökkituomisiksi ystäville. On tuolle Stepille parikin.
Tämän lukuvuoden olenkin töissä vähän lähempänä, joten työmatkat taittuvat 15 minuutissa. Ehkäpä aikaa neuleisiin jää himpun verran enemmän.